Kävijävaluutan arvo hukassa?

Kansallinen mediatutkimus (KTM) on taas julkaistu. Siinähän selvitetään mm. lehden lukijamäärät ja niissä tapahtuneet muutokset. Tulokset ovat aina lehdistölle kuumaa kamaa. Usein lehtien lukijämääriä arvoitaessa pohditaan myös netin käyttäjämääriä eli esim. paljonko mahtaa olla HS.fi tai iltalehti.fi -palveluilla porukkaa jollain aikavälillä. Näin esim. Marmai.fi tänään. 

Usein verkkopalvelun suosion mittarina on "eri kävijää viikossa". Näin ollen siis esimerksi "Iltalehdellä on 2,97 miljoonaa ... eri kävijää viikossa" (www.marmai.fi). KTM:n määritelmän mukaan "lehden lukijamäärä eli lukijaestimaatti kertoo, kuinka monta tuhatta lukijaa kunkin painetun lehden keskimääräisellä numerolla on". Epäselvempää on, miten "eri kävijät" lasketaan.

Damina siis kysyn, että käykö Iltalehden nettipalvelussa liki 3 miltsiä suomalaista joka viikko siten, että yksikään ei käy yhtä kertaa useammin useammallakaan päätelaitteella. Tähänhän "eri kävijää" viittaa vähän samaan tapaan, jos Corona-baarissa kävisi 1000 eri tyyppiä paukuilla viikossa.

Netissä yksi kävijä saattaa kuitenkin olla monta, mutta laskutapa on ilmeisen sumea. Olenko esimerkiksi minä yksi vai monta, jos käyn 4 päivänä viikossa 4 päätelaitteella per päivä? Ja jos olen monta, niin kuinka monta? Jos edustan yksin esim. neljää eri kävijää, eikö nettipalvelulla voi silloin ollakin ainoastaan about 750 k aitoa eri kävijää per viikko. Ja jos viikko jaetaan päiväarvioon, on päivittäisiä eri kävijöitä ainoastaan n. 107 k., mikä on vähän vähemmän kuin Etelä-Suomen Sanomien lukijämäärä. 

Lukijamäärä on KTM:n teksteissä lukijavaluuttaa. Nettipalveluilla samaa massia edustaa kävijämäärät. Välillä on hyvä pohtia, mikä on "eri kävijän" todellinen arvo?

Do CEOs Make the Best Board Members?

Do CEOs Make the Best Board Members?

Maineen uusi aalto ulkona!

Maine kasvaa avoimuudesta
Sosiaalisen median nousu haastaa yritykset arvioimaan suhteensa julkisuuteen. Maineestaan huolestuneet yritysjohtajat eivät voi väistää kasvavia avoimuusvaatimuksia odottamalla sosiaalisen median kuolemaa. Vaikka mainetta ei voi kontrolloida, sen johtamista ei pidä pelätä.

”Sosiaalinen media ei ole sitä mitä monet haluaisivat sen olevan. Totuus on, että tuhansistakaan faneista ei ole iloa yritykselle, jos loppupeleissä tuote tai palvelu ei saa nostetta – myynnistä puhumattakaan. Silti olisi virhe yritykseltä jättää sosiaalinen media huomiotta. Maineen näkökulmasta sosiaalinen media on osa menestyvän yrityksen olemassaolon oikeutusta ja luottamuksen rakentumista”, sanoo verkkoviestinnän professori Pekka Aula Helsingin yliopistosta.

Aulan ja Viestintätoimisto Pohjoisrannan hallituksen puheenjohtaja Jouni Heinosen tuore kirja Maineen uusi aalto päivittää maineajattelua sosiaalisen median aikakauteen.

”Ensimmäisen Maine-kirjamme julkaisusta on 10 vuotta. Sen jälkeen tapahtuneet yritysskandaalit, finanssikriisi ja sosiaalisen median nousu ovat osoittaneet maineen merkityksen liiketoiminnalle. Kasvavat läpinäkyvyys- ja avoimuusvaatimukset ovat todistaneet, että kannattava liiketoiminta ei ole mahdollista ilman luottamusta. Sitä rakennetaan keskustelun kautta muun muassa sosiaalisessa mediassa”, korostaa Heinonen.

Yksikään organisaatio ei voi menestyä ilman sidosryhmien luottamusta – ja hyvä maine on merkki luottamuksesta.

Yrityksen maine on hallitusasia

Kirjan kirjoittajien mukaan hyvän maineen peruspilareita ovat kestävä liiketoiminta, hyvä julkinen elämä, kirkas yrityksen tarkoitus ja yrityskulttuurin laajeneminen yrityksen ulkopuolelle. Hyvä maine tuo rahaa, sillä se ohjaa päätöksentekoa, kun asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat valintojaan.

”Kaikki yritysjohtajat tunnustavat maineen merkityksen, mutta silti vain harvat todella johtavat yrityksensä mainetta. Kun johto tuhoaa ison osan yrityksenmarkkina-arvosta esimerkiksi huonolla kriisiviestinnällä tai julkisuuteen nousseiden kiistakysymysten vähättelemisellä, hallitus ei voi katsoa vain sivusta. Osakkeenomistajien pitäisi vaatia yrityksen hallitukselta vastuuta ja toimenpiteitä myös silloin, kun yrityksen profiili on niin huono, ettei osakkeella käydä juurikaan kauppaa. Mainetta voi ja tulee johtaa”, Heinonen sanoo.

Kirjoittajat:
Kirjoittajat ovat Suomen johtavia maineen asiantuntijoita. VTT Pekka Aula toimii
verkkoviestinnän professorina Helsingin yliopistossa ja VTM Jouni Heinonen on
maineenhallinnan konsultti ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy:n
perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja.

Lisätietoja:
Pekka Aula, puh. 040 703 0952, e-mail: pekka.aula (at) helsinki.fi
Jouni Heinonen, puh. 040 500 0548, e-mail: jouni.heinonen (at) pohjoisranta.fi
Kustannustoimittaja Liisa Poikolainen, puh. 040 342 4767, e-mail:
liisa.poikolainen (at) talentum.fi

Arvostelukappaleet:
kirjat (at) talentum.fi

Pekka Aula, Jouni Heinonen
MAINEEN UUSI AALTO
ISBN 978-952-14-1548-7
978-952-14-1685-9 (sähkökirja)
Sid., 207 sivua, 67 €, Talentum
Mediayhtiö Talentum tarjoaa ammattilaisille lehtiä, ammattikirjoja, seminaareja
ja online-palveluita. Talentumin tuottamat mediasisällöt perustuvat vahvaan
osaamiseen ja journalistiseen ammattitaitoon.

Tulevaisuuden työ ja unelmatyöpaikan ainekset

Paljon puhetta tulevasta työstä (huom! pitkä "uncut-versio").

Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit 2011

Check out this SlideShare Presentation:

Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit 2011

View more presentations from pekka_aula.

TULOSSA: M2 - Maineen uusi aalto

Kannen takakansi kertoo, kuinka "kirja uudistaa maine-käsitteen sosiaalisen median aikakauteen. Hyvä maine on lupa tehdä bisnestä, olemassaolon oikeutus ja merkki luottamuksesta. Hyvä maine ei synny itsestään tai sivutuotteena, vaan sitä on määrätietoisesti rakennettava ja johdettava.

Maineen rakentamisessa lähtökohtia ovat kestävä liiketoiminta, yrityksen julkinen elämä, yrityksen tarkoitus ja kulttuurin laajeneminen yrityksen ulkopuolelle. Mainetta on johdettava tahdolla, tiedolla ja taidolla, ja sen rakentamisen käytännön ratkaisujen on pohjauduttava tutkimukseen ja analyyseihin, tunteita pois sulkematta."

Meshworked reputation: Publicists’ views on the reputational impacts of online communication

Now available: My new article on reputation (Public Relations Review, doi:10.1016/j.pubrev.2010.09.008)

Here's the abstract:

This paper discusses the conceptual and empirical connections between an organization's reputation management and online communication. The paper develops a theory driven model of the structural dimensions of reputation and analyzes organizational communication professionals’ views on the potential that online communication has for reputation management. The survey data showed that online communication was perceived to have positive impacts on the structure and advantages of reputation, and that these two aspects would seem to be strongly dependent on each other. Thus, online communication can be used to influence the assessments made by stakeholders about an organization's products and services, corporate responsibility, success, its ability to change and develop, and its public image. In addition, online communication can generate reputational advantages by strengthening stakeholder relationships and building social capital for the organization.