Ismit tulevat, ismit menevät. Eilen vannottiin tuloksen nimiin, tänään kumarretaan vastuulle. Valveutuneiden kansalaisten vaateet yritysten vastuullisesta toiminnasta ovat saaneet monet yritykset julistamaan itsensä yhteiskuntavastuun mesenaateiksi.
Vastuullinen yritys ei voi olla petollinen huijari, vaan ”good corporate citizen”, hieno ihminen. Yhteiskuntavastuun yritysfilosofia tiivistyy ajatukseen, että bisneksessä ovat merkityksellisiä muutkin asiat kuin kovat talouden arvot. Hyvä ratkaisee. Yritysten on toimittava eettisesti kestävällä tavalla ja huolehdittava paitsi luonnosta myös työntekijöistä, lähiympäristöstä, laajemmista yhteiskunnallisista asioista. Yritysten täytyy ottaa vähemmän ja antaa enemmän. Yhteiskuntavastuu on vanha juttu. Nyt se on tullut uudestaan. Vastuullisen ideologian renessanssille ei ole olemassa yhtä syytä. Ilmiötä voidaan pohtia ainakin kolmesta näkökulmasta.
”That kind of reputation might be good for business - bringing in high priced jobs and making it easier to deal with the enemy.” - Sam Spade, The Maltise Falcon (1941)
Friday, September 3, 2010
Saturday, April 17, 2010
Thursday, April 15, 2010
Online reputation management mistakes
Very nice points from Econcultancy about online reputation management.
Friday, March 19, 2010
Reputation goes Lab
One part of our Digital Reputation project is to conduct laboratory experiments in the study of reputation. What? Read more: www.reputationproject.wordpress.com.
Wednesday, March 17, 2010
Sunday, March 14, 2010
Digital Reputation
Interested in reputation, reputation risks, and reputation related emotions? Check our new research project: www.reputationproject.wordpress.com
Monday, January 18, 2010
Hiljaisuutta tuulikaapissa
Miksi ei asiakas puhu, kun on sen hetki. Kävimme hiljan syömässä Salutorgetissa Helsingin keskustassa. Miljöö on näyttävä, ruoka arvokasta, muttei arvonsa väärti. Oudointa oli viinitarjoilu: Laskussa hinta oli suurempi kuin listalla. Paperilla oli 12 cl:n hinta, pöytään tuotiin 16 cl, jonka mukaan laskutettiin. Hinta siis pyydettiin tuotteesta, jota emme olleet tilanneet. Kysyttäessä erosta, tarjoilijalle riitti asian toteaminen. Äimistyin, nikottelin, ei rahasta vaan periaatteesta, ja jätin asian siihen.
Kaksi asiaa jäi vaivaamaan: 1) onko tämä talon ja koko ketjun tapa; napataan euro sieltä ja toinen täältä, ja 2) miksi helkkarissa en sanonut mitään. Minuun iski tuulikaappi-syndrooma. Hyvät arvot vaativasta asiakkaasta ja omista oikeuksista jäivät vaiteliaisuuden vangiksi, vaikka yritin paluutakin jo lähdön jälkeen. Lupasin kirjoittaa ketjulle, mutta sekin jäi tekemättä.
Hyvä maine on paitsi laadukkaita tekoja, niin hyviä kertomuksia näistä teoista. Hiljaisuus ylläpitää sen, mitä jo on. Ja miten kukaan voi korjata virheitään, jos kukaan ei sano niistä mitään. Maine voi kasvaa ansiotta ja odotukset jäävät täyttymättä. Ei hyvä kenellekään.
Subscribe to:
Posts (Atom)